fbpx
Hugo Simberg Haavoittunut enkeli

Haavoittunut enkeli on monille tuttu enkelitaulu

Viimeksi pohdiskelin suojelusenkelitaulua ja siihen liittyviä muistoja. Jos edelleen mietin tunnettuja enkelitauluja, niin väistämättä mieleen tulee koskettava Haavoittunut enkeli.

Taulun tekijä on Hugo Simberg ja taulun valmistumisvuosi on 1903. Nythän taulu on noussut esille Ukrainan sodan yhteydessä.

Wikipedian mukaan Hugo Simberg (1873–1917) oli työstänyt aihetta pitkään, ensimmäiset Haavoittunut enkeli -aiheeseen liittyvät luonnokset taiteilija teki jo palattuaan Italian matkaltaan 1898. Luonnoksista ja teoksen suunnittelusta otetuista valokuvista näkee, että taiteilija mietti monenlaisia toteutustapoja aiheelle. Joissain luonnoksissa haavoittunutta enkeliä kuljetettiin kottikärryillä ja joissain enkeliä kantoivat pienet pirut. Enkelihahmo ja maalauksen maisema Töölönlahdella Helsingin Eläintarhan puistoalueella pysyivät kuitenkin samana.

Simberg maalasi Haavoittuneen enkelin toivuttuaan vaikeasta sairaudesta, ja pienen enkelitytön on ajateltu kuvaavan taiteilijan omia tunteita sairauden ajalta.

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli. Kuva lainattu Ateneumin sivuilta.

Hugo Simberg ei halunnut selittää tätäkään työtään, vaan toivoi sen herättävän ihmisessä minkä tahansa tunteen. Tärkeintä hänelle oli, että katsojassa heräsi tunne. Haavoittunut enkeli -maalaustakaan hän ei itse nimennyt vaan pani sille näyttelyluetteloon nimen kohdalle vain viivan.

Taulu on Kansallisgalleriassa Ateneumin taidemuseossa. Kansallisgallerian sivuilla kerrotaan, että maalaus viehättää katsojia. Se äänestettiin vuonna 2006 Maamme-tauluksi Ateneumin taidemuseon järjestämässä äänestyksessä.

Lisäksi sivuilla pohditaan, että teos puhuttelee meitä varmaankin siksi, että se on niin arvoituksellinen. Mitä oikeastaan tarkoittaa, että kaksi vakavannäköistä poikaa kantaa päänsä loukannutta enkeliä keväisen karussa maisemassa? Enkelikin näyttää paremminkin enkelinpukuun pukeutuneelta tytöltä kuin eteeriseltä ilmestykseltä. 

Ja totta tosiaan. Kun teosta tarkemmin katselee, niin sitä arvoituksellisemmalta se vaikuttaa. Vai mitä mieltä sinä olet?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *