Mitä kaksitoista enkeliä opettivat minulle?

Kun aloitin tämän vuoden 2027 kalenterin, ajattelin maalaavani kaksitoista enkeliä.

Matkan varrella huomasin kuitenkin, että tästä tuli paljon enemmän kuin uusi kalenteri. Jokainen maalaus opetti minulle jotakin. Joskus maalaaminen oli helppoa, joskus jouduin maalaamaan taustat ja enkelit moneen kertaan. Välillä kuva valmistui lähes itsestään, välillä se odotti viikkoja ennen kuin löysi oikean muotonsa.

Yksi suurimmista yllätyksistä oli marraskuu – kuukausi, josta en ole koskaan erityisemmin pitänyt…

 

Tammikuu

Tammikuu oli ensimmäinen maalaus tähän kalenteriin.

Alkuvaiheessa ajatukseni oli tehdä enkelikuvia, joissa jokaisessa näkyisi myös jotakin kyseiseen vuodenaikaan tai kuukauteen liittyvää. Siksi tammikuun enkeli sai syliinsä valkoisen pupun ja taustalle syntyi luminen metsä.

En vielä silloin tiennyt, millaiseksi koko kalenteri lopulta muotoutuisi. Matkan varrella huomasin maalaavani yhä pelkistetymmin. Tunnelma alkoi vähitellen nousta tärkeämmäksi kuin yksityiskohdat.

 

Helmikuu

Helmikuun enkeli sai käteensä lumihiutaleen. Myöhemmin palasin kuitenkin maalaukseen vielä uudelleen. Huomasin, että taustalla oli liikaa yksityiskohtia. Maalasin osan niistä pois ja annoin kuvan hengittää enemmän. Se oli yksi niistä hetkistä, jolloin ymmärsin, että pelkistetty tausta voi joskus kertoa enemmän kuin runsaat yksityiskohdat.

 

Maaliskuu 

Maaliskuun enkeli oli yksi niistä maalauksista, joihin ihastuin heti sen valmistuttua. Siinä oli juuri sitä herkkyyttä, jota tavoittelin. Kun katson sitä nyt, huomaan kuitenkin myös oman maalaamiseni muuttuneen. Nyt jättäisin taustaan enemmän tilaa. En kuitenkaan halua muuttaa tätä maalausta, sillä se kertoo siitä hetkestä, jolloin se syntyi.

 

Huhtikuu

Huhtikuun maalauksesta en enää muista työvaiheita kovin tarkasti. Ehkä se kertoo siitä, että maalaaminen sujui luontevasti. Kun katson kuvaa nyt, ensimmäisenä huomaan värit. Ne ovat juuri sellaiset sävyt, joista itse pidän eniten.

Ehkä juuri siksi huhtikuun kuva tuntuu edelleen omalta. Siinä on pehmeyttä ja valoa juuri niissä sävyissä, joista itse pidän eniten.

 

Toukokuu

Toukokuu on yksi omista suosikeistani.

Halusin maalata siihen toukokuun valon ja sen odottavan tunnelman, joka keväässä on. Luonto on juuri puhkeamassa kukkaan, ja kaikki tuntuu mahdolliselta. Kun katson tätä maalausta, mieleeni tulee ensimmäisenä valo, kukkien tuoksu ja alkavan kesän lupaus.

 

Kesäkuu

Kesäkuu oli tämän kalenterin vaikein maalaus.

Aloitin sen aivan toisenlaisena kuin millaiseksi se lopulta muodostui. Muutin kuvaa monta kertaa, enkä ollut pitkään aikaan siihen tyytyväinen. Välillä tuntui, ettei se löydä omaa paikkaansa muiden kuukausien joukosta.

Lopulta ymmärsin, ettei kaikkia maalauksia tarvitse ratkaista samalla tavalla. Kesäkuu opetti minulle kärsivällisyyttä ja sitä, että joskus on parempi yksinkertaistaa kuin lisätä.

Vaikka se ei vieläkään ole oma suosikkini, se kuuluu tähän kokonaisuuteen juuri sellaisena kuin se on.

 

Heinäkuu

Heinäkuun kuva taas syntyi lähes itsestään. Joskus maalaaminen tuntuu työltä ja välillä kuva vain ilmestyy kankaalle. Tämä oli sellainen maalaus, joka vaan ilmestyi. Halusin siihen heinäkuun kiireettömyyttä – hetken, jolloin voi pysähtyä katsomaan yhtä päivänkakkaraa.

Ehkä juuri siksi siitä tuli yksi omista suosikeistani.

 

Elokuu

Elokuun kuva oli yksi niistä maalauksista, jotka opettivat minulle kärsivällisyyttä. Tuntui pitkään, ettei maisema asettunut paikoilleen. Lisäsin, poistin ja maalasin uudelleen.

Lopulta ymmärsin, ettei kuva kaivannut enempää yksityiskohtia vaan enemmän tilaa. Kun maisema yksinkertaistui, ilta alkoi tuntua juuri siltä kuin olin toivonutkin – lempeältä, hiljaiselta ja valoa kantavalta.

Ehkä juuri siksi tämä kuva muistuttaa minua siitä, ettei kaikkea tarvitse ratkaista heti. Joskus vasta pieni odotus näyttää, mikä on olennaista.

 

Syyskuu

Syyskuu syntyi yllättävän helposti. Jo ensimmäisistä siveltimenvedoista lähtien tuntui, että kuva tiesi itse, millainen siitä haluaa tulla.

Kun enkeli oli valmis, jokin tuntui vielä puuttuvan. Silloin kuvaan ilmestyi pieni orava. Sen jälkeen mitään muuta ei enää tarvittu.

Syksyyn liittyy usein luopumisen ajatus, mutta minä halusin nähdä siinä jotain muutakin. Syyskuu voi olla myös lempeiden kohtaamisten aikaa. Luonto hiljenee, kiire vähenee ja pienet hetket alkavat tuntua suuremmilta.

Tässä maalauksessa on juuri sellainen hetki. Luottamus, rauha ja läsnäolo.

 

Lokakuu

Lokakuun maalaus alkoi aivan toisenlaisena. Olin suunnitellut siihen polkua ja maisemaa, mutta mikään ei tuntunut oikealta. Maalasin ne yhä uudelleen piiloon.

Lopulta ymmärsin, ettei kuva kaivannut enempää yksityiskohtia. Se tarvitsi tilaa.

Kun ylimääräinen katosi, itse valo alkoi puhua enemmän kuin maisema.

Selin seisova enkeli katsoo kohti kaukaisuudessa hohtavaa valoa. Katsoja ei näe hänen kasvojaan, mutta ehkä juuri siksi voi kuvitella omat ajatuksensa hänen tilalleen.

Joskus elämässäkin suunta löytyy vasta silloin, kun uskaltaa jättää pois sen, mikä ei tunnu omalta.

 

Marraskuu

Marraskuu on ollut minulle aina vuoden vaikein kuukausi. Olen pitänyt sitä pitkänä, harmaana ja pimeänä.

Kun aloin maalata marraskuun enkeliä, huomasin kuitenkin jotain yllättävää. Harmauden keskellä oli valo. Ja mitä enemmän maalasin sitä, sitä enemmän oma ajatukseni marraskuusta muuttui.

Yhtäkkiä en nähnytkään pimeyttä vaan hiljaisuutta. En puutetta vaan toivoa. Tuntui kuin enkeli olisi muistuttanut minua siitä, että valo näkyy juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsee.

Ehkä juuri siksi marraskuusta tuli yksi koko kalenterin rakkaimmista maalauksistani.

 

Joulukuu

Joulukuun enkeli on vielä vasta ajatuksena. Tiedän jo, että hänen silmänsä tulevat olemaan avoinna ja että hän kantaa kädessään kynttilää. Haluan vuoden viimeiseen kuvaan lämpöä, rauhaa ja valoa, mutta muuten annan maalauksen vielä odottaa omaa hetkeään.

Lisään joulukuun tarinan ja valmiin kuvan tähän myöhemmin.

Kalenteri tulee ennakkomyyntiin syyskuun aikana 

Jokainen enkeli kantaa mukanaan oman vuodenaikansa tunnelmaa, mutta samalla ne kertovat myös omasta matkastani maalarina. Vuoden edetessä huomasin luottavani yhä enemmän valoon, väreihin ja siihen, että kaikkea ei tarvitse selittää tai maalata näkyväksi.

Kun viimeinen enkeli valmistuu, uskon ymmärtäväni, ettei tämä ollut vain kalenteri. Se on ollut matka vuodenajoista valoon – ja samalla matka omassa maalaamisessani.

Hyvän mielen enkelikalenteri 2027 tulee ennakkomyyntiin syyskuun aikana.